Lauantaina oli vissiin aika kovat bileet, kun vasta nyt on toipunut tarpeeksi blogiakaan päivitääkseen... Heh, no ei nyt ihan sentään, olin mä eilen jo takaisin elävien kirjoissa mutta kouluhommissa oli viikonlopun jäljiltä kirittävää ja kaupungissa niin monessa paikkaa asioimista että täytyi omistaa yksi päivä kokonaan velvollisuuksien hoitamiselle.
Lauantai oli kyllä oikeasti vähintään yhtä hauska päivä kuin olin kuvitellutkin. Näin jälkeenpäin huomasin vaan ikäväkseni, etten ollut malttanut ikuistaa yhtään hetkeä päivän riennoista kameralle. Joka tapauksessa iltapäiväksi lähdettiin urheilukentälle kilpailemaan rockfutisteamin olympialaisiin. Otettiin team Totti & Torres mukaan ja pystyihän sen jo arvaamaankin, millaista huomiota meidän 11-viikkoinen pikku herra sai muulta rockfutiskansalta. Huomiosta, haleista ja rapsutuksista ei jäänyt ainakaan pikkuisella pulaa. :-)
Olympialaisissa oli erikseen sarja naisille sekä miehille ja lajeina olivat korkeushyppy, kuulantyöntö, keihäänheitto, pituushyppy ja 60 metrin juoksu. Oma urheilurupeama starttasi hieman tahmeasti, kun en ainoana päässyt yli edes korkeushypyn aloituskorkeutta, olisiko se rima ollut sitten jossain 90 sentissä. Olin sentään peruskouluaikoina yksi luokan parhaista hyppääjistä, johonkin ne taidot on päässyt ihmeelliesti karisemaan kymmenessä vuodessa. Seuraavana vuorossa olevaan kuulantyöntöön mulla ei sitten ollutkaan mitään ennakko-odotuksia, sillä näillä tikkukäsillä hyvä jos saa sen kuulan edes nousemaan maasta. Taisin jäädä tässäkin lajissa kaikista hännimmäiseksi. Keihäskään ei tainnut tuoda paranusta sijoitukseen; siitäkään huolimatta että seurustelin menneinä aikoina keihäänheittäjän kanssa (elättelin jonkin näköisiä toiveita että niistä ajoista olisi tarttunut edes joitakin tekniikkavinkkejä itellenikin). Mun kuninkuuslajit olikin säästetty viimeisimmiksi: Pituushypyssä täräytin naisten sarjan parhaan tuloksen ja pärjäsin tuloksellani jopa osalle miehistä (olisikohan hirmuloikalla ollut mittaa kokonaiset 3,64 m;-). 60 metrin juoksussa pingoin naisten sarjan toiseksi nopeimman ajan (taisi olla jotain yhdeksän seitsemänkymmentä -luokkaa).
Alkuillasta oli vuorossa ruokailu, jonka jälkeen ilta jatkui ravintolan yläkerran kabinetissa saunan ja yleisen oleilun ja seurustelun merkeissä. Myöhemmin illasta oli vuorossa palkintojenjakogaala. Sain jonkin "unlucky" -palkinnon siitä hyvästä, että vaikka voitin pituushypyssä en sijoittunut edes naisten sarjan top-kolmoseen. Sain epäonnekkuudestani palkinnoksi 0,7 litran skumppapullon, ei huonommin kun ottaa huomioon että Pepe voitti koko miesten sarjan ja sen pullo ei ollut yhtään sen isompi kuin munkaan. :-)
Kello 23.00:n (plus useamman saunasiiderin ja skumppamaistiaisten) jälkeen matka jatkui alakerran baariin kautta yökerhon sykkeeseen. Hauskan illan jälkeen kotiinlähtö koitti valomerkin tienoilla kebabinhakureissun kautta. Sunnuntaipäivä menikin sitten lauantain urheilusuorituksista ja drinkeistä toipuessa. Tenttikirjaan ei jaksanut kuvitellakaan koskevansa saati notaarityötä kirjoittavansa. Käytiin sentään äidin kanssa iltapäivällä agilitykentällä vähän treenailemassa, muuten päivä kuluikin sohvan puolella pizzan, kartanon perunalastujen ja tv:n parissa. Tuollaiset rappiollisen raukeat sunnuntait ovat välillä jopa ihan mukavia. :-)
Torres ja Korppu seuraavat, kun isommat pojat Totti ja Arttu treenaa. Torreksen kanssa otettiin taas hieman putkitreeniä ja hypyn siivekkeiden kiertoa. Äidin uusi tulokas Korppu on ehinyt treenailemaan hieman enemmän ja vaikuttaa jo todelliselta agilityhirmulta.
Sain tänään kaverin välityksellä hommattua lipun ainejärjestömme Artiklan vuosijuhlille 27.10. Edessä siis muun muassa iltapuvun metsästystä ja kampauksen mietintää; häätyy varmaan turvautua kampaajan apuun niin säästyy pahimmalta stressiltä, itsehän osaan käyttää ainoastaan suoristusrautaa. Ylihuomenna edessä myös Kööpenhaminan reissu, sitäkään ei ole vielä ehtinyt miettiä yhtään. Tälle illallekin olisi vielä tiedossa ainakin koirien lenkitystä, prosessioikeuteen syventymistä ja notaarityötä. Lisäksi remontti täällä huushollissa jatkui taas, tällä hetkellä olohuoneen kattoa maalataan ja lattialaminaattien asennus on vuorossa piakoin. Jokohan sitä voisi alkaa kaivaa kohta jo kalenteria esiin ja katella, josko sitä tässä jossain vaiheessa syksyä saataisiin tuparit pystyyn. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti